Jumala teitä siunatkoon herra Rosewater – Kurt Vonnegut


1965

Tammen keltaisen kirjaston takakansi:

Mestarisatiirtikko Kurt Vonnegutin musta huumori on hykerrryttävimmillään romaanissa Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater eli Helmiä sioille. Hänen häijy kynänsä keskittyy romaanissa yhteen peruskysymykseen: Kuinka rakastaa ihmisiä jotka nykyajan teknologia on tehnyt tarpeettomiksi?

Miljonääri, Rosewater-säätiön johtaja Eliot Rosewater ottaa tehtäväkseen huolehtia läänityskaupunkinsa Rosewaterin ihmisistä, jotka hänen sukunsa tehtaat ovat automaation avulla tehneet tarpeettomiksi. Hän hoitaa syrjäytyneitä, ahdistuneita, epätoivoisia ja onnettomia ennennäkemättömällä lähimmäisenrakkaudella.

Mutta miksi? Onko Eliot hullu? Jos on, niin hänelle voi käydä huonosti, mikäli muuan lakimiehen juoni toteutuu.

Kurt Vonnegut kirjoittaa samaan aikaan häijyä ja sydämellistä satiiria tavalla, joka on jälleen pistävän ajankohtainen.

Kurt Vonnegutin teoksen Jumala teitä siunatkoon, Herra Rosewater satiiri puree edelleen. Episodimaisesti etenevä ja herkullisten henkilöhahmojen täyttämä tarina on hauska, terävä ja jossain määrin myös ilkeä. Vonnegutin yli 40 vuotta sitten kuvaama mentaalinen maisema on myös edelleen ajankohtainen.

Kirja on omistettu Alvin Davisille,

telepaatikolle,

roistojen ystävälle

Kirja alkaa monimutkaisen kuuloisella selostuksella miten säätiöt, yhtiöt ja rikkaiden liiketoimet toimivat eräiden meidänkin maassa tunnetuksi tulleiden nilkkien hyppysissä. Saatiin siis julmettu rahasumma joka laitettiin hyväntekeväisyys- ja kulttuurisaatiön perusrahastoksi.

”Näin sai kourallinen saaliinhimoisia kansalaisia Amerikassa valvontaansa kaiken mitä kannatti valvoa. Näin syntyi epäinhimillinen ja idioottimainen, täysin mieletön, turha ja tylsä amerikkalainen luokkajärjestelmä. Rehelliset, ahkerat, rauhalliset kansalaiset luokilteltiin kiristäjiksi, jos he pyysivät palkkaa joka turvasi toimeentulon. Ja he näkivät että kiitos oli tuleva siitä lähin niiden osaksi, jotka keksivät miten ansaita suunnattomasti tekemällä rikoksia joita vastaan ei oltu säädetty lakeja. Näin amerikkalainen unelma kierähti vatsapuoli ylöspäin, muuttui viheriäksi, pulpahti rajoittamattoman rahanhimon törkyiseen pintaan, täyttyi kaasulla ja halkesi paukahtaen keskipäivän auringossa.”

…”…sai puolueen nimittämään virkoihin miehiä, jotka pyörivät kuin dervissit, polottivat sujuvasti babyloniaa ja komensivat sotaväen tulittamaan kansanjoukkoja heti kun joku köyhä näytti aikovan vihjaista siihen suuntaan että hänen ja Rosewaterin tulisi olla tasa-arvoiset lain edessä.”

”Samuel jylisi, ettei ainoakaan amerikkalainen tehdastyöläinen ollut enemmän kuin kahdeksankymmenen centin päiväpalkan arvoinen. Kuitenkin hällä itsellään oli varaa maksaa satatuhatta dollaria tai enemmänkin jonkun kolmesataa vuotta haudassa maanneen italialaisen maalaukseta. Tämän loukkauksen hän kruunasi lahjoittamalla maalauksia museoille köyhien henkiseksi ylennykseksi. Museot olivat suljettu sunnuntaisin.”

LIIKAKANSOITUSONGELMA

”Kaikki vaikeat sairaudet oli voitettu. Kuolema oli sen vuoksi vapaaehtoinen ja vapaaehtoisten kuoleman helpottamiseksi rakennettiin valtion toimesta jokaiseen huomattavaan liikenneristeykseen aivan keltakattoisen Howard Johnsonin baarin viereen punakattoinen eettisen itsemurhan asema. Aseman emännät olivat sieviä, oli leposohvia, muzakia ja valittavana neljätoista tuskatonta tapaa kuolla. Itsemurha asemilla oli vilkasta, koska kovin monet tunsivat itsensä typeriksi ja tarpeettomiksi ja koska kuolemista pidettiin epäitsekkäänä, isänmaallisena tekona. Itsemurhan tekijät saivat viimeisen ateriansa ilmaiseksi viereisessä baarissa.”

”Eräs kirjan henkilöistä kysyi kuoleman sisarelta pääseekö hän taivaaseen ja sisar vastasi, että totta kai pääsee. Hän kysyi näkeekö hän Jumalan. Ihan varmasti sanoi sisar. Toivon sitä kovasti sano mies. Haluan kysyä häneltä erästä asiaa josta en päässyt selville täällä. Mitä sitten? sisar kysyi sitoessaan häntä kiinni hihnoilla.

Mitä saakelin tarkoitusta varten ihmiset ovat olemassa?”

”Aikomukseni on puhua teille keisari Octaviuksesta eli keisari Augustuksesta, millä nimellä historia hänet paremmin tuntee. Tuo suuri ihmisystävä- ja hän oli ihmisystävä sanan syvällisimmässä merkitykessä tarttui Rooman imperiumiin vallan kahvaan rappion kaudella, joka muistutti hämmästyttävästi meidän omaa aikaamme. Huoruus, avioerot, alkoholismi, liberalismi, homoseksuaalisuus, pornografia, abortit, lahjonta, murhateot, ammattiliittojen mädännäisyys, nuorisorikollisuus, raukkamaisuus, ateismi, kiristykset, panettelu ja varastelu olivat korkeassa kurssissa. Rooma oli gangstereiden, pervertikkojen ja laiskojen työläisten paratiisi, aivan kuten amerikka oli tänään. Aivan kuten Amerikassa tänään, roskajoukko uhmasi avoimesti lakia ja järjestystä ylläpitäviä voimia, lapset olivat kurittomia, eivät tunteneet vähääkään kunnioitusta vanhempiaan eikä isänmaata kohtaan, eikä säädyllinen nainen saattanut kulkea turvallisesti kadulla edes keskellä päivää. Ovelat, kierot ulkomaalaiset ostivat itselleen valtaa kaikilla aloilla. Rehelliset maanviljelijät, Rooman armeijan selkäranka ja Rooman kansan sielu, tallautuivat suurkaupungin rahanvaihettajien anturoiden alle.

Mitä oli tehtävissä? Toki silloinkin oli vähäjärkisiä liberaaleja samoin kuin meillä tänä päivänä on hourupäisiä liberaaleja ja he sanoivat sama mitä liberaalit aina sanovat saatettuaan suuren kansakunnan sen kaltaiseen laittomaan, nautinnoissa piehtaroivaan, sekavaan tilaan. ”Koskaan ei ole ollut näin hyvin! Mikä vapaus! Mikä tasa-arvo! Tekopyhyys on saanut väistyä sukupuoliasioissa! Ajatelkaapa vain!.Ennen ihmiset saivat kamalia traumoja kun vain kuvittelivatkin raiskausta tai huorintekoa. Nyt he voivat nauttia vapaasti kummastakin!” Entä mitä sanottavaa oli hirvittävillä, mustasieluisilla kaikkea lystinpitoa vihaavilla konservatiiveilla noina onnellisina aikoina? heitä ei ollut enää montaakaan jäljellä. He kuolivat toinen toisensa jälkeen pilkattuina vanhuuden heikkouteen. heidän lapsensa olivat kääntyneet heitä vastaan, ja sen olivat saaneet aikaan liberaalit, keinotekosien auringonpaisteen ja kuutamon hankitsijat, tyhjänpantit poliittiset stripparit, ihmiset jotka rakastivat barbaareja niin suuresti että halusivat aukaista kaikki portit, riisua kaikki sotilaat aseista ja päästää barbaarit vapaasti valtakuntaan!

Tällainen oli se Rooma johon keisari Augustus palasi voitettuaan Aktionin suuressa meritaistelussa Antoniuksen ja Kleopatran, nuo kaksi seksimaanikkoa. Ei liene vaikea kuvitella mitä hänen mielessään liikkui kun hän katseli Roomaa jota hänen sanottiin hallitsevan. Hiljentykäämme hetkeksi itse kukin miettimään mitä ajattelemme tämän päivän sekasorrosta.

Niinpä sitten hiljennyttiin hetkeksi; tauko kesti noin puoli minuuttia, mikä muutamista tuntui tuhannelta vuodelta.”

”Kun katselen näitä ihmisiä, näitä amerikkalaisia, käsitän, että he eivät pysty enää edes välittämään siitä mitä heille itselleen tapahtuu koska heitä ei tarvita. Tehdas, maatilat, louhokset joen toisella puolen, kaikki on lähes täysin automatisoitu. Amerikka ei tarvitse näitä ihmisiä edes sotaan, ei enää. Sylvia, minusta tulee taiteilija.

– Taiteilija?

– Aion rakastaa näitä hylättyjä amerikkalaisia, vaikka he ovat hyödyttömiä ja epämiellyttäviä. siitä tulee minun taideteokseni.”

Hei vauvat. Tervetuloa Maahan. Kesällä on kuuma ja talvella kylmä. Maapallo on pyöreä, märkä ja täyteen asutettu. Teillä on täällä odotettavissa noin sata elinvuotta. Ainoa sääntö, jonka minä tiedän on se, että pitää piru vieköön olla kiltti.

” Kun kunigas Eliot ja kuningatar Sylvia asettuivat taloksi Rosewaterin kartanoon, he saivat siksi heti osaksi ryöpyn alamaisuudenosituksia-kutsuja, vierailuja, puhelinsoittoja. Kaikki ne torjuttiin. Eliot käski Sylvian kohdella kaikkia varakkaita vieraiat pintapuolisen, hajamielisen kohteliaasti. Jokainen Avondalen nainen lähti kartanosta jäykkänä kuin hänellä olisi etikkakurkku pyllyssä.”

”Taivas on mahdottoman ikävä paikka ja siksi useimmat haamut jonottavat saadakseen syntyä uudelleen- ja ne elävt ja arkastavat ja epäonnistuvat ja kuolevat, ja jälleen ne jnottavat saadakseen syntyä uudelleen. Ne tyytyvät siihen mitä saavat. Ne eivät intä ja inise saadakseen syntyessään olla tiettyä rotua, tiettyä sukuåpuoltam tiettyä kansallisuutta, tiettyä yhteiskuntaluokkaa. Ne haluavat ja saavat kolme ulottuvuutta-ja tajuttavn pienen pätkän aikaa.ja ulkokuoren joka tekee mahsdolliseksi tärkeän eron sisäisen ja ulkoisen välillä.Täällä ei ole mitään sisäistä. Täällä ei ole mitään ulkoista.Kulkeepa portista kumpaan suuntaan tahansa kulkee ei mistään ei mihinkään ja joka paikasta joka paikkaan.Kuvitelkaa biljardipöytää yhtä pitkää yhtä leveääkuin Linnunrata.Älkää myöskään unohtako että se on virheettömän tasainen liuskelevy jolle on liimattu vihreä verka. Kuvitelkaa portti levyn kuolleeseen keskukseen. Tuon kuviteltuaan onkin saanut tietoonsa kaiken mitä paratiisista on tioedettävä-ja suhtautuu myötätuntoisesti niihin jotka raivoisasti kaipaavat eroa sisäisen ja ulkoisen välillä.

”Minusta on hirveää ettei omaisuutta jaeta tässä maassa. Minusta sellainen valtio on julma joka sallii yhden lapsen syntyä ison maapalan omistajana niin kuinm minä synnyin ja sallii toisen syntyä puille paljaille. Vähin minkä valtiovalta voisi mielestäni tehdä olisi omaisuuden jakaminen tasapuoliseti kaikkien syntyvien lasten kesken. Elämä on tarpeeksi kovaa muutenkin, on liikaa että ihmisten pitää murehtia itsensä sairaaksi vielä rahankin tähen. tässä maassa on kylliksi jokaiselle, kunahn vain jamme tasapuolisemmin.

Tuo rahasumma kun sitä on möyhitty, lannoitettu, risteytetty ja monikertaiseksi muunneltu Uuden Englannin merenkävijän pankin luotto-osaston ja Bostonin luottoyhtiön hydroponisella rahafarmilla, oli lisääntynyt noin kahdeksalla sadalla tuhannella dollarilla vuodessa sen jälkeen kun se oli siirretty Stewartin nimiin. Liikeasiat näyttivät sujuvan hyvin. Juuri sen enempää Stewart ei liikeasioista tiennytkään.

”Aikaa myöten, lähes kaikki ihmiset käyvät tarpeettomiksi tavaroiden, ravinnon, palvelusten ja uusien koneiden tuottajina ja käyttökelpoisten ideoiden lähteenä talouselämässä, tekniikassa ja luultavasti myös lääketieteessä. Jos siis emme keksi syitä ja keinoja arvostaa ihmisiä koska he ovat ihmisiä, voimme yhtä hyvin, kuten monesti on ehdotettukin, pyyhkäistä heidät pois maan päältä.”

———————-

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s