Mathama Gandhi ja Lancashiren kutomo


Yle Teema on esittänyt kevään ja kesän 2012 aikana kiintoisaa ohjelmasarjaa

Britti-imperiumin perintö

Ensimmäisessä jaksossa :1/5. Vallan maku. Britit hallitsivat enimmillään neljäsosaa koko maapallon väestöstä. Kuinka maailmanvalta rakennettiin, ja mihin se pohjautui? T: BBC

Historia: Britti-imperiumin perintö Jakso 2/5

2/5. Toinen koti. Siirtomaihin asettuessaan britit toivat mukanaan elämänasenteensa ja toimintatapansa. Millainen oli alkuperäisasukkaiden kohtalo? T: BBC.

Historia: Britti-imperiumin perintö Jakso 3/5

3/5. Reilu peli. Miksi viktoriaanisen aikakauden tutkimusmatkailijat ovat brittiperinteessä hellittyjä sankarihahmoja? Reilun pelin ihannetta britit levittivät mm. urheilun ja myöhemmin partioliikkeen avulla. T: BBC

Historia: Britti-imperiumin perintö Jakso 4/5

4/5. Vaurauden alkuperä. Siirtomaiden valloituksessa tavoitteena ei ollut vain valtakunnan laajentaminen, vaan taloudellinen hyöty. Valtiolle haalivat omaisuuksia niin kaapparikapteenit kuin oopiumi- ja orjakauppiaat. T: BBC

Lainaan tähän otteen jaksosta 4/5 miten Mathama Gandhi alkoi boikotoimaan brittiläisiä puuvilla tehtaita.

Pohdin olisiko meidän yhteiskunnassamme ketään niin karismaattista henkilöä, joka saisi suomalaisen puolustautumaan oman hyvinvointinsa puolesta.

Ja olisiko ketään niin rohkeaa miestä joka olisi valmis menemään sinne leijona luolaan, kuten tässä tapahtuu:

…Emämaa ja siirtomaista tärkein joutuivat törmäyskurssille. Syypää oli puuvilla. Brittiläiset tehtaat toivat Intiasta raakapuuvillaa ja kutoivat siitä kangasta 1920-luvulla. Lancashiren puuvilla kutomot hallitsivat maailman markkinoita.

Intian kangasteollisuus sen sijaan oli käytännössä romahtanut. Intia joutui turvautumaan brittiläiseen kankaaseen. Monelle intialaiselle se oli viimeinen pisara.

Intian itsenäisyysliikkeen johtaja Mahatma Gandhi poltti pukunsa ja alkoi käyttää intialaisen maaseutuväestön asua.

Hän teki rukista Intian itsenäisyyden symbolin ja käski maamiestensä lopettaa brittiläisen kankaan ostaminen. Gandhin boikotti tuntui 7000 km:n päässä Lancashiren kutomossa. Lancashire oli hyötynyt imperiumista. Jopa 2 kolmesta alueen puuvillan tuotteista oli myyty takaisin Intiaan.

Nyt tilanne oli kuitenki tukala. Seisemän tehdasta oli joutunut lopettamaan tuotannon. Vihaiset työttömät työläiset syytivät siitä Gandhin boikottia.

Darwnissa kudottua kangasta oli viety kaikkialle maailmaan. Kaupunkilaiset olivat turhautuneita ja epätoivoisia.

Sitten tuli yllättävä uutinen. Ganhi saapuisi Britanniaan ja vierailisi Lancashiressa. Hän uskaltautuisi leijonan luolaan nähdäkseen miten intialaisten boikotti vaikutti seudun tekstiilityöläisiin.

Paikallinen lehti ylisti Gandhin myötätuntoa köyhiä kohtaan. Hänen sydämensä varmaan pehmenisi, kun hän näkisi sadat työttömät kutomotyöntekijät.

Paikan rauhallisen, mutkattoman ilmapiirin toivottiin sovittavan syvät mielipide-erot.

Karismaattinen kiehtova hahmo ei ollut imperiumin puolustaja vaan sen mahdollinen hajottaja.

Gandhi ei tullut Intiasta saakka peruakseen boikottinsa. Hänellä oli tärkeämpi tavoite. Hän tahtoi herättää brittityöläisissä myötämieltä intialaisia ja itsenäisyysliikkeitä kohtaan.

Ganhille suurin paha ei ollut boikotti, vaan itse siirtomaavalta.

Britit toivoivat että heidän ahdinkonsa saisi Gandhin lopettamaan boikotin.Gandhi ei kuitenkaan taipunut. Joku valitti että työttömiä oli 3 miljoonaa. Gandhi vastasi että Intiassa heitä oli 300 miljoonaa.

Boikotti ja monet muut vastaavat toimet innostivat monet intialaiset vastustamaan brittivaltaa. Itsenäisyysvaatimukset tuottivat lopulta tulosta 1947. Historilallisesta hetkestä on reilusti yli puoli vuosisataa.

Britannia pyristelee yhä irti siirtomaavalta-ajasta. Sama koskee monessa suhteessa Intiaa.

 

¤

 

Tuo aihealue, Britti-imperiumi ylipäätään on kyllä kiinnostava. Se, että miten niin pienellä maalla voi olla ollut niin suuret luulot itsestään.

 

Heidän uskomuksensa jatkajia riittää: Britti-imperium ja Jumalan tahto on yhtä kuin sama asia. Eiköhän samoin ajattelevia ole yhä.

 

¤