ELÄMÄÄ PITÄÄ KUNNIOITTAA, EIKÄ LAKIA


”Tämä valtio, johon olen syntynyt, jossa olen kasvanut, joka minut on kouluttanut, ei kelpaa minulle. Olen kyllästynyt olemaan marginaalissa, sukupuoli- ja mielipidenrasismin kohteena.” Näin aloittaa Leena Vilkka teoksessaan MUSTAVIHREÄ FILOSOFIA.

Jo ensi sanoihin voin yhtyä täydestä sydämestä.

”Suomi ei ole yhteiskunta. Se on virkamiesten ja puolupolitiikan pelikenttä. Hallitus ja parlamentti ei ole yhteiskunnallinen elin, yhteisiä asioita yhteiseksi eduksi edistävä kansalaisten yhteenliittymä. Se on talouden, teknologian ja teollisuuden etujärjestö sekä niiden puolestapuhuja. Aikamme laki suojaa rahan valtaa ylitse yksityisen ihmisen, eläinten ja luonnon hyvinvoinnin.”

Kirja hahmottelee uutta yhteiskuntaa, sellaista missä valtiovalta ja laki säätelevät elämäämme vain hyvin vähän, sekä sellaista, jossa yksityisen ihmisen elämä ei ole alistettu raha- ja yhtiövallalle.

Kirjoittaja puhuu oman filosofiani puolesta, eli EKOANARKISMIN.

”Ekologien anarkismi on moraalin ja vapauden laajentamista eläimiin ja luontoon, ihmisen vastuullisuutta kaikkea olevaista kohtaan.”

”Anarkistin tehtävä on kieltäytyä osallistumasta valtiovallan ylläpitämiin elämää tuhoaviin voimiin. Hänen tehtävänsä on suojella elämää ylitse materian. Hän kannattaa laitonta toimintaa luonnon puolustamisessa ekologisin ja moraalisin perustein. Moottoritiet ja metsäteollisuus on rikos elämää vastaan.”

”Aikamme laki suojaa rikollista toimintaa ja halveksii moraalista toimintaa. Lait suojelevat niitä, jotka rikkovat luontoa, eläimiä ja tulevia sukupolvia vastaan. Yhteiskunnan perusyksikkönä olisi kuitenkin oltava ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointi, jotta yhteiskunta olisi yhteiskunta eikä totalitaristinen talousvaltio.”

”Miten voidaan perustella eettinen suhde luontoon?
Jo kysymys on yhtä älytön kuin jos ihmettelisimme vakavasti, miksi meidän pitää olla eettisiä toisia ihmisiä kohtaan ja hyväksyä ihmisoikeudet. Epäeettinen toiminta, toisen hyväksikäyttö, elämän muuttaminen materiaksi, luonnon oikeuksien riisto pitää pystyä perustelemaan. Eettinen suhde luontoon on lähtökohta, josta käsin ihmisen muita suhtautumistapoja tulisi tarkastella ja miettiä niiden moraalista oikeutusta.”

”Ei eettisyyttä pidä perustella eikä eettistä toimintaa pidä hävetä tai joutua puolustelemaan lain edessä.
LAKI PITÄÄ ALISTAA MORAALILLE, EIKÄ PÄINVASTOIN. Julmuus luontoa ja eläimiä kohtaan on hävettävää toimintaa eikä eettinen suhde niihin. Ketulla on oltava samat oikeudet kuin koirallakin. Ketun elämän alentaminen häkkiin ja turkissomisteiksi on moraalisesti yhtä vastenmielistä kuin koiran kohteleminen vastaavalla tavalla.”

”Jos laki suojelee tällaista toimintaa, vika on laissa, ei moraalissa.
”Tällainen laki ansaitsee osakseen yhtälailla moraalista paheksuntaa kuin turkistarhauskin.
ELÄMÄÄ PITÄÄ KUNNIOITTAA, EIKÄ LAKIA.”

Itse lisäisin tähän lihateollisuuden, kuten varmasti Leenakin olisi lisännyt, jos olisi kirjoitteassaan tiennyt, mihin maailma vielä ehtiikään ahneuksissaan mennä.

Tulen puhtaaksi kirjoittamaan blogiin lähestulkoon koko kirjan, jotta mahdollisimman moni voisi sen lukea. Ajatus lähti siitä, kun lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan ja näin yhä selvemmin, miten kaukana arvomaailmani on tämän maan tavoista ajatella ja toimia.

 

Ekoanarkisti
Laila Helena Lepistö

Pjotr Kropotkin 1842-1921


”Toisinaan tulee aikoja, jolloin moraalikäsitykset muuttuvat täysin. Ihminen tajuaa, että se mitä hän on pitänyt moraalisena, onkin syvintä moraalittomuutta. Joskus on kyse vanhasta tavasta, kunnioitetusta perinteestä, joka on perusolemukseltaan moraaliton. Toisinaan törmäämme moraalijärjestelmään, joka on pystytetty ainoastaan yhden ihmisluokan etujen turvaamiseksi. Paiskaamme koko rakennelman tunkiolle ja yhdymme huutoon: ”Alas moraalisuus!”. Tulee suorastaan velvollisuudeksi toimia ”moraalittomasti”.

 

Toivottakaamme tervetulleeksi sellaiset ajat, sillä ne ovat arvostelujen ja uudelleen arviointien aikoja. Niiden merkeistä ei voi erehtyä: uudelleen herännyt ajattelu on alkanut vaikuttaa yhteiskunnassa. Uuden, korkemman moraalin muotoileminen on alkanut.

 

Mitä tämä uusi moraali tulee pitämään sisällään, sitä me olemme koettaneet määritellä ottaen lähtökohdaksi ihmisen ja eläinten käyttäytymisen tutkimisen.

 

Olemme tarkastelleet, minkälainen moraali on jo muotoutumassa suurten ihmisjoukkojen ja filosofien ajatuksissa. Tähän moraaliiin ei sisälly mitään käskyjä. Siinä kieltäydytään kertakaikkiaan ja lopullisesti yrittämästä muokata yksilöä jonkin teorian tai ideologian mukaiseksi, samoin kieltäydytään rajoittamasta hänen vapauttaan minkään uskonnon, lain tai hallituksen voimalla. Se jättää ihmisyksilölle täydellisen henkilökohtaisen vapauden. Se tulee olemaan vain yksinkertaisten tosiasioiden esittämistä, tiedettä. Ja tämä tiede toteaa ihmiselle:”Jos et tunnista sisälläsi piilevää voimaa, jos energiasi riittää ainoastaan ylläpitämään väritöntä, yksitoikkoista elämää, ilman vahvoja vaikutteita, ilman syvältä riipaisevaa riemua ja surua, niin hyvä niin, pysyttele oikeudenmukaisen tasa-arvon selkeässä periaatteessa. Tasa-arvosissa ihmisuhteissa löydät luultavasti suurimman onnen, joka on mahdollista sinun heikoille voimillesi.

 

Mutta jos tunnet sisälläsi nuoruuden voiman, jos tahdot elää, jos tahdot nauttia täydestä, kokonaisesta ja ylenpalttisesta elämästä, niin ole vahva, ole suuri, ole kiihkeä kaikessa mitä teet.

 

Anna elämän näkyä ympärilläsi. Ota huomioon, että jos petät, valehtelet juonittelet, huijaat, niin silloin alennat itsesi, surkastutat itseäsi, myönnät oman heikkoutesi jo etukäteen, käyttäydyt kuin haaremiorja, joka tuntee itsensä isäntäänsä alempiarvoiseksi. Toimi näin jos sitä haluat, mutta tiedä, että ihmiset arvioivat sinut kurjaksi, halveksittavaksi,ja heikkotahtoiseksi ja kohtelevat sinua sen mukaisesti. Näkemättä mitään todisteita sisäisestä voimastasi  he määrittelevät sinut vain säälinsä arvoiseksi. Älä syytä muita ihmisiä, jos itse omilla teoillasi halvaannutat itsesi. Toisaalta, kun pysyt vahvana, niin havaitessasi epäoikeudenmukaisuutta ja varmistettuasi havaintosi todeksi arkielämän epätasa-arvoksi, valehteluksi tieteen piirissä tai jonkun toiselle tuottamaksi kärsimykseksi,nouse vastustamaan vääryyttä, valehtelua ja epäoikeudenmukaisuutta.

 

Taistele! Taisteleminen on elämää ja mitä kiihkeämpää on taistelu, sitä kiihkeämpää on myös elämä.Silloin olet todella elänyt; ja muutama tuntikin sellaista elämää on arvokkaampi kuin vuosikausien passiivinen elossapysyminen.

 

Taistele sen puolesta, että kaikki voisivat elää tuota rikasta, ylenpalttista elämää, Ja voit olla varma, että siinä taistelussa tulet kokemaan suurempaa iloa kuin mitä saattaisit muualta löytää.

 

Tässä on kaikki, mitä moraalin tieteellinen tutkimus voi sinulle kertoa. Valinta on sinun.”

 

Pjotr Kropotkin 1842-1921

 

 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pjotr_Kropotkin