”Tämä valtio, johon olen syntynyt, jossa olen kasvanut, joka minut on kouluttanut, ei kelpaa minulle. Olen kyllästynyt olemaan marginaalissa, sukupuoli- ja mielipidenrasismin kohteena.” Näin aloittaa Leena Vilkka teoksessaan MUSTAVIHREÄ FILOSOFIA.
Jo ensi sanoihin voin yhtyä täydestä sydämestä.
”Suomi ei ole yhteiskunta. Se on virkamiesten ja puolupolitiikan pelikenttä. Hallitus ja parlamentti ei ole yhteiskunnallinen elin, yhteisiä asioita yhteiseksi eduksi edistävä kansalaisten yhteenliittymä. Se on talouden, teknologian ja teollisuuden etujärjestö sekä niiden puolestapuhuja. Aikamme laki suojaa rahan valtaa ylitse yksityisen ihmisen, eläinten ja luonnon hyvinvoinnin.”
Kirja hahmottelee uutta yhteiskuntaa, sellaista missä valtiovalta ja laki säätelevät elämäämme vain hyvin vähän, sekä sellaista, jossa yksityisen ihmisen elämä ei ole alistettu raha- ja yhtiövallalle.
Kirjoittaja puhuu oman filosofiani puolesta, eli EKOANARKISMIN.
”Ekologien anarkismi on moraalin ja vapauden laajentamista eläimiin ja luontoon, ihmisen vastuullisuutta kaikkea olevaista kohtaan.”
”Anarkistin tehtävä on kieltäytyä osallistumasta valtiovallan ylläpitämiin elämää tuhoaviin voimiin. Hänen tehtävänsä on suojella elämää ylitse materian. Hän kannattaa laitonta toimintaa luonnon puolustamisessa ekologisin ja moraalisin perustein. Moottoritiet ja metsäteollisuus on rikos elämää vastaan.”
”Aikamme laki suojaa rikollista toimintaa ja halveksii moraalista toimintaa. Lait suojelevat niitä, jotka rikkovat luontoa, eläimiä ja tulevia sukupolvia vastaan. Yhteiskunnan perusyksikkönä olisi kuitenkin oltava ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointi, jotta yhteiskunta olisi yhteiskunta eikä totalitaristinen talousvaltio.”
”Miten voidaan perustella eettinen suhde luontoon?
Jo kysymys on yhtä älytön kuin jos ihmettelisimme vakavasti, miksi meidän pitää olla eettisiä toisia ihmisiä kohtaan ja hyväksyä ihmisoikeudet. Epäeettinen toiminta, toisen hyväksikäyttö, elämän muuttaminen materiaksi, luonnon oikeuksien riisto pitää pystyä perustelemaan. Eettinen suhde luontoon on lähtökohta, josta käsin ihmisen muita suhtautumistapoja tulisi tarkastella ja miettiä niiden moraalista oikeutusta.”
”Ei eettisyyttä pidä perustella eikä eettistä toimintaa pidä hävetä tai joutua puolustelemaan lain edessä.
LAKI PITÄÄ ALISTAA MORAALILLE, EIKÄ PÄINVASTOIN. Julmuus luontoa ja eläimiä kohtaan on hävettävää toimintaa eikä eettinen suhde niihin. Ketulla on oltava samat oikeudet kuin koirallakin. Ketun elämän alentaminen häkkiin ja turkissomisteiksi on moraalisesti yhtä vastenmielistä kuin koiran kohteleminen vastaavalla tavalla.”
”Jos laki suojelee tällaista toimintaa, vika on laissa, ei moraalissa.
”Tällainen laki ansaitsee osakseen yhtälailla moraalista paheksuntaa kuin turkistarhauskin.
ELÄMÄÄ PITÄÄ KUNNIOITTAA, EIKÄ LAKIA.”
Itse lisäisin tähän lihateollisuuden, kuten varmasti Leenakin olisi lisännyt, jos olisi kirjoitteassaan tiennyt, mihin maailma vielä ehtiikään ahneuksissaan mennä.
Tulen puhtaaksi kirjoittamaan blogiin lähestulkoon koko kirjan, jotta mahdollisimman moni voisi sen lukea. Ajatus lähti siitä, kun lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan ja näin yhä selvemmin, miten kaukana arvomaailmani on tämän maan tavoista ajatella ja toimia.
Ekoanarkisti
Laila Helena Lepistö
voikukkien 